Puolijumaluus, noituuttako, vai okkultismia?
Yleensä tätä ei tulla ajatelleeksi.
Mikä on se muuttava voima kirjoituksissa? Kirjoitukset ja puheet vaikuttavat kuuliassa hengen muutoksen. Otetaan esimerkiksi Helluntai seurakunnan saarnaaja Niilo Ylivainio. Mihin hänen menestyksensä perustui? Miksi suuret rahasummat annettiin kokouksissa ämpäreittäin lahjoituksina?
Tässä on kysymys puheen vaikutuksesta kuulijoihin. Tärkeintä puheessa on se, että puhuja itse uskoo puheeseensa ja eläytymisellään tuo sen esille. Tällöin puhuttu sana alkaa toimimaan kuulioissa. Saaden aikaan asenteen muutoksen. Siis...kuullussa sanassa on puhujan henki, joka jää vaikuttamaan kuulijassa.
Otetaan esimerkki lapsesta, joka aloittaa peruskoulun. Vuosi vuodelta opetuksen vaikutuksesta oppilas muuttuu pysyvästi. Koulua käymätön lapsi-nuori ei rakennu samalla tavalla aikuiseksi.
Suuri hengen muutos tapahtuu Yli-opistoissa. Siellä luodaan" puolijumalia" jotka ovat ylimystöä, älymystöä. Eivät sen tähden, että olisivat muita viisaampia, vaan sen tähden, että heihin on iskostettu yli-mielinen asenne. Asennetta vahvistaa "vieraskieliset ilmaisut" , joita kansa ei ymmärrä. Esim. lääkärien käyttämät termit ja yleensäkin lääketieteelliset sanastot. Voi, voi, ne ovat suuria noituuksia.
Kirkkokunnissa ilmenee samaa noituutta, vai onko se okkultismia? Ennen papisto saarnasi Epistolaa Latinan kielellä. Oli täysin varmaa, että kansa ei sitä kieltä ymmärtänyt, eikä tarvinnutkaan. Munkkilatinaksi kansa sitä kieltä nimitti.
Papisto esitti itseään "PUOLI-JUMALINA" arvovallan tähden.
Eräs, edellinen Paavi (Puolalainen) julisti Pietarin Kirkon parvekkeelta kansalle: Minä olen Jeesus Kristus teille ja Jumala ja Pyhä Henki. IHME KYLLÄ OLI SE, ETTÄ: KANSA EI MITENKÄÄN REAKOINUT PUHEESEEN???
Mitähän Taivas tuosta esityksestä ajatteli?
Kirj. Hannu Warvas